Asuntolaina - keskeisiä käsitteitä

Asuntolaina ja oman asunnon osto on monille elämän merkittävin taloudellinen päätös sekä -sijoitus.

Tältä sanastosivulta löydät asuntolainaan liittyviä keskeisiä käsitteitä sekä muita asioita, jotka on hyvä ottaa huomioon jo ennen, kuin haet asuntolainaa.

Kuten muutkin lainat, myös tarjoukset asuntolainasta kannattaa vertailla ja kilpailuttaa aina vähintään muutaman eri pankin kesken. 

Asuntolainan omarahoitusosuus

Asuntolainan omarahoitusosuus tarkoittaa sitä osuutta asunnon velattomasta ostohinnasta, joka pitää olla asuntolainaa hakevalla jo valmiiksi.

Tarvittava oma rahoitusosuus vaihtelee pankkien välillä sen ollessa 10-30 prosenttia.

Omarahoitusosuudeksi käyvät omat säästöt, tai edellisen asunnon myynnistä saatava myyntivoitto.

Omarahoitusosuus voidaan kattaa myös muilla reaalivakuuksilla, kuten vanhempien tai muun läheisen omistusasunnolla.

vuotta
Arvioitu kuukausierä
199.00 €/kk

Lähettämällä hakemuksen hyväksyt Lendon yleiset ehdot sekä tietosuojakäytänteet.

Esimerkki: nimelliskorko on 5.90 % ja todellinen vuosikorko 6.06 %. Lainan kokonaiskustannus on tällöin 23 869 €. Huomioithan, että tähän ei ole laskettu mukaan mahdollisia avaus- tai tilinhoitomaksuja. Luotonmyöntäjien lainasummat vaihtelevat 500 - 60 000 €, nimelliskorko 4,90 – 20% (todellinen vuosikorko 4,95 - 38%) ja laina-aika on 1 – 15 vuotta.

Asuntolainan vakuudet 

Asuntolaina on perinteisesti paljon suurempi kuin moni muu luotto. Velkasumman kasvaessa kasvavat myös pankin luotonmyöntöön liittyvät riskit, ja siksi se on harvoin vakuudeton.

Ostettava asunto itsessään toimii vakuutena, mutta koska sille vakuusarvoksi lasketaan noin 70 prosenttia sen käyvästä arvosta, usein on tarvetta erillisille lisävakuuksille. 

Lisävakuutena asuntolainalle voi olla esimerkiksi jo valmiiksi olemassa oleva muu omistuskiinteistö kuten kesämökki tai lainan henkilötakaajan asunto.

Näissäkin vakuusarvona sovelletaan samaa 70 prosenttia ja vakuuden arvoon vaikuttaa myös kiinteistön sijainti sekä kunto.

Muita perinteisiä vakuuksia ovat esimerkiksi osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet. Pelkkää henkilötakausta käytetään nykyisin enää harvoin reaalivakuuksien ollessa ensisijainen vakuusmuoto.

Asuntolainaan voi ostaa myös maksullisen valtiontakauksen tai pankin oman lainatakauksen.

Kuka voi saada asuntolainaa

Kuten vakuudettomissa kulutusluotoissa joita Lendo välittää, myös asuntolainojen myöntökriteereissä on pankkikohtaisia eroja.

Työttömyys tai vakituisen työsuhteen puute ei ole automaattisesti este. Luotonhakijan maksukyky sekä taloudellinen kokonaistilanne ratkaisevat.

Pankit kuitenkin yleensä edellyttävät, ettei tulevien lyhennysten kuukausierä ylitä 40 prosenttia sitä hakevan kuukausituloista. 

Omaa maksukykyään voi arvioida etukäteen esimerkiksi Takuusäätiön maksuvaralaskurilla.

Asuntolainaa haettaessa otetaan huomioon myös nykyiset velat, maksuhistoria sekä aiemmin mainittu olemassa oleva omarahoitusosuus. 

Myös pienituloinen voi saada asuntolainaa, mutta kuukausitulot luonnollisesti vaikuttavat siihen, kuinka suureen on mahdollisuus.

Kuten muidenkin lainojen, myös asuntolainan saamisen mahdollisuuksia parantaa se, jos sillä on yhteis- eli rinnakkaishakija.

Lainakatto eli enimmäisluototussuhde

Lainakatto on vuonna 2016 käyttöön otettu säädös, jonka tarkoituksena on hillitä kotitalouksien ylivelkaantumista. Kulutusluotoissa on myös vastaava sääntely. Se tunnetaan nimellä korkokatto.

Lainakattoa eli enimmäisluototussuhdetta koskeva laki määrittelee, kuinka paljon asuntolainaa voi saada asunnon arvoon suhteutettuna. 

Lainakaton määrää nostettiin välillä koronakriisistä johtuen 90 prosenttiin, mutta se laskettiin 85 prosenttiin lokakuusta 2021 alkaen. Ensiasunnon ostajan lainakatto oli jo aiemmin enintään 95 prosenttia.

Käytännössä lainakatto tarkoittaa sitä, että jos asunnon ostohinta on 200 000 euroa, suurin mahdollinen myönnettävä asuntolaina voi olla 170 000 euroa ja loput asunnon hinnasta, eli 30 000 euroa on rahoitettava omarahoitusosuudella jos lainakatto on 85 prosenttia.

Ensiasunnon ostajalle omarahoitusosuus annetussa esimerkissä olisi 10 000 euroa. 

Asuntolainan viitekorko

Asuntolainan korko muodostuu kahdesta osasta, viitekorosta ja sen päälle lisättävästä lainan katteesta pankille, eli marginaalikorosta.

Yleensä asuntolainan viitekorko on vaihtuvakorkoinen markkinakorko.

Euribor on euroalueen ja koko Euroopan tärkein yhteinen viitekorko. Suomessa asuntolaina on sidottu useimmiten 12 kuukauden euriboriin. Tällöin sen korkotaso tarkistetaan kerran vuodessa.

Asuntolaina voidaan sitoa myös yhden, kolmen tai kuuden kuukauden euriboriin. 

Prime-korko on pankin oma viitekorko, joka perustuu muun muassa yleiseen korkokehitykseen ja talousnäkymään sekä inflaatio-odotuksiin.

Mikä korko kannattaa valita?

Euribor on useimmiten lainan ottajalle edullisin vaihtoehto. Prime taas tuo vakautta, koska sen muutostahti on maltillisempi.

Prime-korkoa kritisoidaan siitä, että sen maltillinen muutostahti toteutuu myös silloin, kun pankin voisi olla jo aiheellista laskea korkoa.

Kaikkein vakain vaihtoehto on kiinteä korko, joka ei ole riippuvainen markkinakoron vaihteluista. Nykyisen yhä alhaisen korkotason aikana se on kuitenkin yleensä kallein.

Eri lyhennystavat

Asuntolainaan on tarjolla kolme eri lyhennystapaa. Annuiteetti eli tasaerä sekä tasalyhennys tai kiinteä tasaerä.

Osassa suurempia asuntolainoja annuiteetti on kuitenkin pankin asettama edellytys luoton myöntämiseen.

Muut huomioitavat kulut

Korkojen lisäksi asuntolainan kuluja ovat myös pankkikohtaiset eri palvelumaksut. Näitä ovat usein muun muassa avausmaksu eli nostopalkkio, kuukausittainen tilinhoitomaksu sekä maksusuunnitelman muutos. 

Moni asuntolaina sisältää lyhennysvapaan. Lyhennysvapaan aikana luotosta erääntyy maksettavaksi vain sen korot. Myös lyhennysvapaan ehdot sekä hinnoittelu on pankkikohtainen.

Usein kysytyt kysymykset